Nuorisobarometri 2017: Nuoret suhtautuvat myönteisesti oppimiseen ja koulutukseen

Suomalaiset nuoret suhtautuvat myönteisesti oppimiseen ja koulutukseen. Vuoden 2017 Nuorisobarometrissa selvitettiin nuorten arvoja ja asenteita osaamisesta ja koulutuksesta. Tutkimukseen osallistuneista nuorista 94 prosenttia uskoo koulutuksen parantavan olennaisesti työllistymistä. Nuoret kokevat yleissivistyksen arvokkaaksi, ja suurin osa kertoo opiskelevansa itselleen mieluisaa alaa. Ensi vuoden Nuorisobarometrin teemana on työ ja yrittäyys.

Eriarvoisuus muodostaa esteitä koulupolulle

Taloudelliset esteet voivat kaventaa nuoren mahdollisuuksia päättää opiskelualastaan tai -paikastaan. Nuorisobarometrin tulokset taloudellisen eriarvoisuuden vaikutuksista nuorten koulutusvalintoihin ovat karua luettavaa. Taloudelliset syyt vaikuttavat esimerkiksi nuorten tekemiin opiskelupaikkapäätöksiin tai saavat heidät viivyttämään valmistumistaan. Vastaajista 17 prosenttia kertoo karsineensa opiskeluvaihtoehtojaan rahanpuutteen vuoksi. Taloudelliset syyt ovat vaikeuttaneet erityisesti ilman tutkintoa tai opiskelupaikkaa olevien nuorten kouluttautumista: heistä lähes puolet on joutunut karsimaan opintojaan tai luopumaan niistä rahanpuutteen takia.

Usein taloudellinen eriarvoisuus seuraa myös vapaa-ajalle. Vastaajista 40 prosenttia on jättänyt harrastuksen aloittamatta ja kolmannes on joutunut lopettamaan harrastuksen rahan puutteen vuoksi. Niukkuus vaikuttaakin kielteisesti myös nuorten ihmissuhteisiin: peräti neljännes vastaajista oli jättänyt tapaamatta ystäviään rahanpuutteen vuoksi. Nämä tunnusluvut ovat kasvaneet voimakkaasti vuodesta 2015.

Myös vanhempien koulutustaso vaikuttaa niin nuorten kouluviihtyvyyteen, ylempien tutkintojen saavuttamiseen kuin sosiaaliseen luottamukseen. Vanhempien korkea koulutus lisää koettua oppimista niin koulussa kuin sen ulkopuolella.

Nuoret tarvitsevat ohjausta

Jopa 17 prosenttia nuorista kertoo keskeyttäneensä tutkintoon johtavan koulutuksen jossain vaiheessa. Merkittävin syy keskeyttämiselle on väärä alavalinta. Heikko kouluviihtyvyys ja koulun ulkopuolisten asioiden kuormittavuus vaikuttavat niin ikään keskeyttämiseen.

Valtaosa nuorista kuitenkin jatkaa opiskeluaan, ja keskeyttäminen voidaankin katsoa osaksi itselle sopivan opintopolun löytämistä. Merkittävä huomio on, että kokonaan koulutuksen ulkopuolelle jääneet pojat kokevat saaneensa vain vähän tietoa koulutusvaihtoehdoista, etenkin viranomaisilta ja ammattilaisilta.

Opintonsa päättäneiden tai keskeyttäneiden hakeutumista uudelleen opintojen pariin voisi edistää perus- ja toisen asteen oppilaitosten jälkiohjausvelvoitteella, joka oikeuttaisi opintonsa päättäneen tai keskeyttäneen oppilaan saamaan opinto-ohjausta oppilaitoksestaan vielä vuoden ajan.

Oppiminen ei rajaudu koulumaailmaan – muualla tapahtuva oppiminen on tärkeää

Nuorisobarometrissa selvitettiin ensimmäistä kertaa nuorten kokemuksia oppimisesta koulun ulkopuolisissa ympäristöissä, kuten vapaa-ajalla, harrastuksissa ja työelämässä. Vaikka koulun merkitys etenkin opiskelutaitojen vahvistajana on tärkeä, nuoret kokevat oppineensa monia taitoja paljon myös koulun ulkopuolella. Etenkin vaikuttamisen keinoja ja talousosaamista omaksutaan heikosti sekä koulussa että sen ulkopuolella, kun taas yleissivistystä ja sosiaalista vuorovaikutusta opitaan molemmissa. Nuorten kokemus monien keskeisten taitojen oppimisesta koulussa on kuitenkin pudonnut kymmenessä vuodessa.

Merkille pantavaa on, että koulun ulkopuolella tapahtuva oppiminenkaan ei toteudu tasa-arvoisesti: ilman opiskelupaikkaa ja toisen asteen tutkintoa olevat eivät osallistu vapaa-ajalla tapahtuvaan ohjattuun opiskeluun, kuten järjestöjen tai opistojen tarjoamaan koulutukseen. Oppiminen kasautuu koulutettujen vanhempien lapsille niin koulussa kuin sen ulkopuolella.

Tyytyväisyys elämään ja sosiaalinen luottamus

Nuorten tyytyväisyyttä elämäänsä on seurattu Nuorisobarometrissa 20 vuoden ajan. Tyytyväisyys omaan elämään on ollut suhteellisen vakaata, mutta laskenut jonkin verran etenkin tytöillä. Nuorten sosiaalinen luottamus on niin ikään laskussa, ja heikointa se on työttömillä nuorilla.

Myönteistä on, että koettu yhteenkuuluvuus suomalaiseen yhteiskuntaan on lisääntynyt. Koulutus, hyvä terveys ja ihmissuhteet sekä kestävä taloudellinen tilanne lisäävät nuorten koettua hyvinvointia.

Lisätietoa alueellisesta yhdenvertaisuudesta

Vuosittain julkaistava Nuorisobarometri on mitannut suomalaisten 15–29-vuotiaiden nuorten arvoja ja asenteita vuodesta 1994 alkaen. Nuorisobarometri toteutetaan vuosittain Valtion nuorisoneuvoston ja Nuorisotutkimusverkoston yhteistyönä. Nuorisobarometri tarttuu nuorten kannalta ajankohtaisiin aiheisiin vaihtuvilla teemoilla, mutta toistaa joitain tutkimuskysymyksiä säännöllisesti. Vuosittain samanlaisina toistuvat kysymykset mahdollistavat muutosten seuraamisen ja ajassa tapahtuneiden trendien havaitsemisen. Vuoden 2017 barometrin teemana oli osaaminen ja koulutus.

Koulutuksen tasa-arvon kannalta alueellinen näkökulma on keskeinen. Lisätietoa aihepiiristä tuo syksyllä 2018 valmistuva tutkimus syrjäseuduilla asuvien nuorten koulutuspoluista ja -asenteista. Nuorisobarometrin lisäotokseen pohjautuva aineisto kerättiin yhtä aikaa nyt käsillä olevan tutkimuksen kanssa.

Julkaisun tiedot

Elina Pekkarinen & Sami Myllyniemi (toim.) Opin polut ja pientareet. Nuorisobarometri 2017

ISBN (nid.) 978-952-7175-55-2, ISBN (PDF) 978-952-7175-56-9. Julkaisuja (Nuorisotutkimusseura) ISSN 1799-9219, nro 200, Kenttä, Verkkojulkaisuja (Nuorisotutkimusseura) ISSN 1799-9227, nro 129, Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja ISSN 1455-268X (painettu), nro 58, Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja ISSN 2341-5568 (verkkojulkaisu), nro 58. 212 s., nid., 28 euroa.

Tilaukset Nuorisotutkimusseuran verkkokaupasta: www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisut/verkkokauppa.

Nuorisobarometri on luettavissa maksutta osoitteessa: https://tietoanuorista.fi/nuorisobarometri.

Lisätietoja

Tutkija Sami Myllyniemi
Nuorisotutkimusverkosto
puh. 040 715 1721
sami.myllyniemi@nuorisotutkimus.fi

Tutkimuspäällikkö Elina Pekkarinen
Nuorisotutkimusverkosto
puh. 040 846 8624
elina.pekkarinen@nuorisotutkimus.fi

Erikoistutkija Tomi Kiilakoski
Nuorisotutkimusverkosto
puh. 040 504 6432
tomi.kiilakoski@nuorisotutkimus.fi

Pääsihteeri Herttaliisa Tuure
Valtion nuorisoneuvosto
puh. 02 953 30356
herttaliisa.tuure@minedu.fi