Yhteistyöstä voimaa vai väsymystä?

Useimmat yrittäjät tekevät jonkinlaista yhteistyötä joko oman tai muiden alojen yrittäjien kanssa. Joskus tarvitaan lisäkäsiä tasaamaan ruuhkaa, toisinaan taas osaamista, jota itseltä ei löydy. Oli syy mikä tahansa, tulee jokaiselle meistä taatusti eteen tilanne, jossa toinen yrittäjä on paras ystävä hädän hetkellä, tulipalokiireen keskellä tai kasvuvaiheen kiemuroissa. Olen yrittäjäurani aikana huomannut, että yhteistyökumppaneiden energialla on yllättävän suuri vaikutus työntekoon: jotkut tahot imevät sinusta kaiken irti, kun taas toisten kanssa työskentelystä tuntuu saavan uskomattoman paljon lisää virtaa.

Muistele, millainen olo sinulle jäi viimeisimmästä tapaamisesta yhteistyökumppanisi kanssa. Oliko olo inspiroitunut ja täynnä tarmoa vai suuntasitko suoraan päiväunille keräämään virtaa energiaa syöneen palaverin jäljiltä? Onko yhdessä tekemisessä hyvä meininki, jossa molemmat ovat samalla aaltopituudella vai takkuaako kommunikaatio, eikä koskaan oikein päästä samalle kartalle? Joutuuko toinen aina joustamaan vai saavatko molemmat loistaa siinä, missä ovat hyviä?

Parhaimmillaan yhteistyö pohjautuu luottamukselle, yhteisille arvoille ja sille, että ymmärretään toista. Tällöin yhteistyö on molemmille osapuolille mukavaa ja inspiroivaa, mikä välittyy myös asiakkaiden suuntaan. Jos yhteistyö taas on kovin raskasta toiselle osapuolelle, toinen on kovin hallitseva tai kemiat yritysten välillä eivät muuten vain synkkaa, saattaa asiakkaalle jäädä kummallinen kuva koko projektista. Onko yrittäjällä kuitenkaan varaa valita kenen kanssa tekee yhteistyötä? Etenkin pienemmillä paikkakunnilla voi olla riskialtista rajata kenen kanssa leikkii hiekkalaatikolla. Pitäisikö sittenkin tehdä kaikkien kanssa hieman kaikkea – ihan vain varmuuden vuoksi?

Kemialla on merkitystä 

Olen tehnyt yhteistyötä hyvin monenlaisten yrittäjien kanssa vuosien varrella, minkä vuoksi tiedän hyvin millaisten ihmisten kanssa työskentely sopii minulle. Puolisen vuottan sitten tein rohkean päätöksen siitä, että otan yhteistyökumppaneikseni vain sellaisten yrittäjiä, joista saan virtaa ja joiden kanssa homma toimii. Toki yksittäiset projektit onnistuvat kaikkien kanssa, mutta tiiviiseen yhteistyöhön en ryhdy, elleivät kemiat kohtaa. Arvaatteko millainen vaikutus tällä päätöksellä on ollut? Työnteko on mielettömän mukavaa ja rentoa! Tuntuu, että osaamistani ymmärretään ja arvostetaan, eikä työelämässä ole enää energiasyöppöjä, joiden kanssa taistelu saa vain pahalle tuulelle.

Toki aina ei voi valita kenen kanssa tekee töitä, ja joskus täytyy lähteä mukaan johonkin hieman hampaita kiristellen, jos se edistää oman yrityksen tulevaisuutta. Näissä tilanteissa kannattaa kuitenkin istua ensin alas ja kuunnella rauhassa omaa intuitiota, sillä kaikkeen ei yrittäjänkään aina tarvitse suostua. Yhteistyön pitäisi olla sellaista, josta molemmat saavat yhdessä jotain lisäarvoa toimintaansa.

Vaikka aina on suuri kutkutus syyttää muita siitä, ettei yhteistyö toimi, kannattaa ajoittain miettiä myös sitä, millainen yhteistyökumppani itse on. Onko minun kanssani mukava tehdä töitä? Olenko ihminen, joka pyrkii vain hyötymään muista antamatta mitään takaisin? Vai pidänkö yhteistyötä asiana, jossa molemmat saavat tasapuolisesti toisistaan hyötyä? Yhteistyössäkin pätee nimittäin tuttu kultainen sääntö: kohtele muita, kuten tahtoisit itseäsi kohdeltavan. Ota niin paljon, kuin olet itse valmis antamaan takaisin.